HISTORIA

Paperitiikeri vai todellinen vaikuttaja?
Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö 1969 - 2004

FT Timo Mikkilän kirjoittama 40-vuotishistoriikki selvittää, miten VSY:n rooli ja painotukset ovat vuosien varrella vaihdelleet. Onko järjestö jäänyt paperitiikeriksi vai vaikuttanut todella suomalaisen vapaan sivistystyön kehitykseen?

Paperitiikeri vai todellinen vaikuttaja? perustuu laajaan pöytäkirjamateriaaliin ja yhteisjärjestöä lähellä toimineiden haastatteluihin. Tohtori, toimittaja Timo Mikkilä on koonnut hisitoriikkiin tapahtumia ja niiden tulkintoja yhteisjärjestön toiminnasta.

Historiikki tehtiin Kordelinin säätiiön tuella. Se julkaistiin toukokuussa 2012.

Historiikkia myy Kansanvalistusseura.

VAPAAN SIVISTYSTYÖN YHTTEISJÄRJESTÖ SYNTYI TARPEESEEN

Vuosia vapaan sivistystyön toimijoiden epävirallisena yhteistyöelimenä toimi Suomen Kansansivistysjärjestöjen yhteistoimikunta. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö - Samverkande bildningssorganisationerna perustettiin vuonna 1969 jatkamaan toimikunnan työtä, koska erityisesti kansainväliseen toimintaan ja avustusmäärärahojen vastaanottamiseen tarvittiin reksiteröity yhdistys.

Yhteisjärjestön ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin 13.3.1969 Maaseudun Sivistysliitossa. Ensimmäisen hallituksen puheenjohtajana toimi Martti Kojonen.

VSY:n jäsenjärjestöjä oli tuolloin 12:

Folkets bildningförbund (FBF),
Kansalais- ja työväenopistojen liitto (KTOL),
Kansan Sivistystyön Liitto (KSL),
Kansanvalistusseura (KVS),
Maaseudun Sivistysliitto (MSL),
Opintotoiminnan Keskusliitto (OK),
Suomen Kirjastoseura (SKS),
Suomen Kansanopistoyhdistys (SKY),
Suomen Nuorison Liitto (SNL),
Svenska folkskolans vänner (SFV),
Svenska studieförbund (SSF) ja
Työväen Sivistysliitto (TSL).

Kansainvälinen toiminta

Kansainvälinen toiminta - vierailut, koulutus, konferenssit - on ollut merkittävä osa VSY:n toimintaa. Meeting in Finland -seminaareja järjestettiin kaikkiaan 31, viimeinen vuonna 2001. Sen teemana oli "Developing Dimensions of Life Wide Learning in Civil Society".