Suomen evankelis-luterilainen kirkko on maan suurin kristillinen kirkko. Sen jäseniä on tällä hetkellä 4 402 521 (31.12.2002), joka on 84,6% koko väkiluvusta.
Pelastuskäsitys
Kirkko opettaa, että Kristus on läsnä kirkossaan Jumalan sanan ja sakramenttien välityksellä. Kristus lahjoittaa armosta pelastuksen kaikille, jotka uskovat häneen.
Kirkon tehtävä
Kristukselta saamansa tehtävän mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa, jakaa sakramentteja, levittää kristillistä sanomaa ja toimii lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.
Seurakunta
Seurakuntia on 582 (v. 2003). Seurakunta on kirkon hengellinen, toiminnallinen ja hallinnollinen perusyksikkö. Kirkko rakentuu siten, että valtakunta on jaettu alueellisesti rajattuihin seurakuntiin. Kirkon jäsen kuuluu siihen paikallisseurakuntaan, jonka alueella hän asuu. Toisin sanoen kirkon jäsenet muodostavat asuinpaikkakuntansa seurakunnan.
Seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta, lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.
Kirkon usko ja sen perusta
Kirkko tunnustaa kristillistä uskoa, joka perustuu yksin Raamattuun.
Usko on ilmaistu kolmessa ekumeenisessa (eri kirkkokunnille yhteisessä) vanhan kirkon ajalta periytyvässä uskontunnustuksessa. Ev.-lut. kirkon tunnustusta selittävät Tunnustuskirjat.
Raamattu on Jumalan sanaa
Jumalan sanalla tarkoitetaan usein miltei samaa kuin pyhä Raamattu, mutta nämä käsitteet eivät ole aivan identtisiä. Vanhan ja Uuden testamentin ytimenä ovat Herran sanat, joita profeetalliset henkilöt julistivat. Jumalan sanaa on myös se Raamattuun perustuva julistus ja opetus, jota kristillisessä kirkossa annetaan.
Katekismus eli kristinoppi
Katekismus on nimitys kristinoppia käsittelevälle kirjalle. Katekismuksen tarkoitus on sanoa lyhyesti ja selkeästi, mitä kristillinen usko on. Sen syvin tehtävä on ohjata elämään uskossa Jumalaan ja rakkaudessa toisiin ihmisiin. Kymmenen käskyä, uskontunnustus ja Isä meidän -rukous ovat
katekismuksen ydin. Ne ovat yhteisiä moniin eri kirkkokuntiin kuuluville kristityille. Katekismuksessa esitetään myös kasteen ja ehtoollisen sakramenttien sisältö sekä kerrotaan Raamatun, ripin, rukouksen ja Herran siunauksen merkityksestä.
Sakramentit
Sakramentit ovat seurakunnan pyhiä toimituksia, jotka Jeesus Kristus itse on asettanut. Sakramentteja on ev.lut.kirkossa kaksi, kaste ja ehtoollinen.
Kirkon jäseneksi tullaan kasteessa. Ihminen uudestisyntyy kasteessa Jumalan lapseksi ja pääsee vapaaksi synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Kaste toimitetaan yleisimmin jo pienelle lapselle siten, että lapsen päätä valellaan vedellä, lausutaan kastesanat ja rukoillaan lapsen puolesta.
Ehtoollinen on yleensä jumalanpalveluksessa vietettävä yhteyden ateria, jossa pappi jakaa pyhitettyä leipää ja viiniä. Keskeistä on Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman muisto, vakuutus syntien anteeksiantamisesta, yhteys Kristukseen ja toisiin seurakuntalaisiin, ilo, kiitollisuus, Kristuksen tunnustaminen ja ikuisen elämän toivo.
Jumalanpalvelukset
Sana "jumalanpalvelus" tulee erityisesti saksan kielestä (Gottesdienst). Jumalanpalvelus on kaksimerkityksellinen; toisaalta Jumala palvelee ihmistä ja toisaalta ihminen palvelee Jumalaa.
Jumalanpalvelus on seurakunnan yhteinen kokoontuminen, jota vietetään sunnuntaisin Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Jumalanpalveluksen aineksia ovat ehtoollinen, Raamatun lukeminen, saarna ja yhteiset rukoukset. Tärkeää on myös yhteinen laulu ja muu kirkkomusiikki.
Jumalanpalvelusta johtavan papin ja musiikista vastaavan kanttorin lisäksi voi jumalanpalvelusten toteuttamiseen osallistua muitakin.
Ehtoollisjumalanpalveluksen perinteinen kirkollinen nimitys on messu.
Pääjumalanpalvelusten ohella pidetään perhekirkkoja, nuorisojumalanpalveluksia, iltakirkkoja, koulujen jumalanpalveluksia, Tuomas-messuja, sotilasjumalanpalveluksia ja rukoushetkiä.
Kirkolliset toimitukset
Kirkolliset toimitukset ovat pieniä jumalanpalveluksia, joiden kautta kirkko on mukana ihmisen elämän iloissa ja suruissa. Kaikki kirkon jäsenet ovat oikeutettuja kirkollisiin toimituksiin.
Yleisimmät kirkolliset toimitukset ovat kaste, konfirmaatio eli juhla jossa rippikoulun (kristillisen uskon koulun) käyneet tunnustavat uskonsa, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Muita toimituksia ovat esimerkiksi kodin siunaaminen, yksityinen rippi (syntien tunnustaminen ja papin antama synninpäästö) ja erilaiset rukoushetket.
Itse toimitus on aina maksuton. Mikäli pappi pyydetään oman seurakunnan ulkopuolelta, voidaan kohtuulliset matkakustannukset korvata.
Lähde: www.evl.fi
